Montako kertaa olet istunut tietokoneesi äärellä ja ihaillut tuotteita verkkokaupoista? Tai ostanut?

Jos olet ostanut verkkokaupasta, kuulut niiden 1,3 miljoonan suomalaisen joukkoon, jotka ovat hankkineet aineellisia tai aineettomia tuotteita verkon kautta. Jos shoppailusi on jäänyt vain ihailuun, kuulut 2,6 miljoonaan suomalaiseen, jotka ovat harkinneet ostamista ja ihailleet tuotteita verkossa, mutta eivät ole vielä uskaltautuneet ostamaan virtuaalisesta kaupasta.

Suuri osa pääsylipuista, matkalipuista ja hotellivarauksista tehdään jo verkon kautta – ja vaikka usein valitetaan sitä, ettei vaatteita ja jalkineita voi sovittaa verkon kautta ostettaessa, ne tulevat ansiokkaasti suomalaisten verkkoshoppailijoiden kakkostuoteryhmänä.

Suomen sähköisen kaupankäynnin yhdistyksen mukaan suomalaisten verkko-ostokset ovat nousseet seitsemän viime vuoden aikana 0,4 miljardista eurosta 3,9 miljardiin euroon. Ostoksia on voitu tehdä missä päin tahansa maailmaa sijaitsevissa verkkokaupoissa. Myynnin volyymia voi suhteuttaa esimerkiksi vertaamalla sitä että Suomen suurimman tavaratalon, Stockmannin, myyntiin, joka kohosi 1,1 miljardiin euroon vuonna 2006.

Vaikea kilpailutilanne

Suomalaisten, samoin kuin kansainvälistenkin, muodin ja vaatetuksen verkkokauppojen määrä on kasvanut voimakasta vauhtia kuluvan vuosikymmenen aikana.

Suomalainen verkkokauppahakemisto Kaupat.com listaa 122 suomalaista vaatetuksen, jalkineiden ja asusteiden verkkokauppaa. Joukkoon mahtuu lukuisia erittäin edullisia trendivaatteita myyviä verkkokauppoja, usean eri erikoisryhmien vaatteita ja tarvikkeita myyviä putiikkeja erilaisia fanituotteita ja t-paitoja myyviin sähköisiin liikkeisiin. Yhteensä kotimaisia verkkokauppoja löytyy listalta 1 800.

Suomalaisten verkkokauppojen ongelma ovat kansainväliset, suuret kilpailijat, joiden asiakkaiksi monet suomalaisetkin verkko-ostajat ovat siirtyneet. Ulkomaiset vaatetusalan verkkokaupat ovat olleet vertailuissa ylivoimaisia suomalaisiin nähden, sillä niillä on enemmän resursseja kehittää toimintojaan ja ne ovat panostaneet runsaasti palveluun ja ulkoasuun.

Verkkokauppa perustuu teknologiaan, mutta palvelun pohjana ovat ihmiset. Näiden kahden yhdistäminen vaatii osaamista, innovatiivisuutta ja halua palvella asiakasta. Palveluaan verkkokauppa voi kehittää vaikka panostamalla asiakkaiden kysymyksiin ja palautteisiin reagoimiseen. Parhaimmillaan reagointi voi olla reaaliaikaista esimerkiksi chat-palvelun kautta.

Kilpailu asiakkaista on kova, ja kehitys internetissä on huiman nopeaa. Sanotaankin, että yksi tavallinen vuosi vastaa seitsemää internetvuotta.

Tulevaisuus tuo uusia palveluita

Tulevaisuudessa verkkokaupat tarjonnevat uusia palveluja ja ohjelmistoja, jotka helpottavat asiakkaan asiointia ja tekevät ostoskokemuksesta entistä miellyttävämmän ja elämyksellisemmän.

Eräs tällaisista palveluista on jo joidenkin verkkokauppojen käyttämä kanadalainen My Virtual Model -palvelu, joka mahdollistaa vaatteiden sovituksen asiakkaan näköisen ja kokoisen virtuaalihenkilön päälle. Palvelu antaa asiakkaan luoda omannäköisensä virtuaalinen malli tarkoista mitoista kasvonpiirteisiin, ihonväriin ja hiusten muotoon. Tämän jälkeen asiakkaan on helppo sovittaa kaikkien palveluun kuuluvien verkkokauppojen myymiä vaatemalleja ja värejä.

Verkkokaupalta palvelu edellyttää mallistojen päivittämistä 3D-grafiikkaa hyödyntävän My Virtual Model -malliin. Palvelua käyttävät esimerkiksi H&M, Sears, Speedo, Adidas, Levi Strauss Signature ja Glamour Magazine, jotka käyttävät sitä mallistonsa tai kauden trendien esittelyyn. Palvelu voi myös toimia kimmokkeena laihduttamiselle, sillä kuluttaja voi itse seurata, kuinka paljon laihtuminen vaikuttaisi hänen ulkonäköönsä tai vaikka farkkujen istuvuuteen.

My Virtual Modelin tavoitteena on tuoda markkinoille myös kokovartaloskannausta tarjoavan, vähittäiskaupoissa kiertävän auton palvelut. Toistaiseksi skannaustekniikka on kuitenkin liian kallista ja sen käyttö on mahdollista vain paikallisesti, joten sitä ei voida lähitulevaisuudessa hyödyntää kuin yksittäisten asiakkaiden kohdalla.

Toinen tulevaisuuden verkkokauppojen malli on ostettavien vaatteiden muokkaus; asiakas voi itse räätälöidä itselleen sopivan vaatteen tai kengät annetuista palikoista. Näitä palveluja tarjoavat jo muun muassa urheilumerkki Puma ja IC3D (Interactive Custom Clothes Company), joka myy housuja. Palveluissa asiakas saa päättää tuotteen pienimmistäkin yksityiskohdista, ja tuote myös valmistetaan asiakkaan mittojen mukaan. Tämänkaltainen palvelu vaatii paljon resursseja, eikä esimerkiksi IC3D ota tällä hetkellä vastaan uusia tilauksia.

Vaikka kotimaisten vaatteita ja jalkineita myyvien verkkokauppojen joukosta löytyy todellisia toimivia helmiä, saa vaatteiden ja jalkineiden kotimainen verkkokauppa tehdä vielä runsaasti töitä pärjätäkseen kilpailussa kansainvälisten verkkokauppojen kanssa – varsinkin, kun suuri osa kotimaisista sähköisistä kaupoista myy hyvin edullisia, lyhytikäisiä trendituotteita, jolloin volyymien on oltava suuret.

Lähteet:
Kaupat.com
Peltola, Kirsi: Vaatetusalan verkkokaupparatkaisut laadukkaan asiakaspalvelun keinoin, 2007. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.