Suuri puuportti sijaitsee pikkukujalla Pariisin Marais’n värikkäässä ja sokkeloisessa kaupunginosassa. Korttelin sisäpihalla aukeaa viehättävästi ränsistyneiden, satojen vuosien aikana syntyneiden rakennusten kirjo – 1600-luvun talon etusivun takana kohoaa 1800-luvulla rakennettu seinä ja sen yläpuolella 1900-luvulla rakennettu rakennus.

Neljäsataa vuotta vanhat kapeat portaat vievät matalalle rautaovelle, jonka Tuomas Laitinen avaa. Olemme pienessä, viehättävässä asunnossa, joka on muutettu LAITISEN showroomiksi Pariisin muotiviikon ajaksi.

Asunto on kapea ja valkoseinäinen. Seiniä rikkovat satoja vuosia vanhat, tummat tukihirret ja metalliset kierreportaat, jotka vievät yläkertaan. Ikkunoista avautuu näkymä sisäpihalle. Showroom on kuin LAITISEN mallisto, joka roikkuu rekissä puisilla henkareilla. Pelkistetty ja vähän melankolinen.

Kilpailuvoitosta lähtölaukaus mallistolle

LAITINEN on vaatesuunnittelija Tuomas Laitisen ja hänen sisarensa, kuvataiteilija Anna Laitisen mallisto. Reilun vuoden vanha merkki sai vauhdikkaan lähdön syksyllä 2006, kun mallisto voitti jaetun ykkössijan Hyeres’in arvostetussa muotisuunnittelukilpailussa Ranskassa.

”Kaikki alkoi Hyeres’sta”, Tuomas Laitinen kertoo. ”Tein sinne miesten neuleita ja pyysin Annan avuksi. Myimme kilpailuun tekemämme kappaleet museoon Ranskaan ja teimme pieniä eriä omille asiakkaillemme, joista monet tulivat myös Hyeres’sta. Ensimmäinen virallinen mallistomme on nyt kaupoissa, seuraava tulee ensi kesäksi.”

LAITISEN ensimmäinen virallinen mallisto sisältää 18 asua, puolet miehille ja puolet naisille. Yksittäisiä tuotteita mallistossa on noin 40.

”Olemme pitäneet malliston tarkoituksenmukaisesti pienenä, koska se tehdään kalliista materiaaleista ja niin korkealla laadulla kuin tällä hetkellä pystymme”, Laitinen toteaa. ”Teemme valmistuksen niin pitkälle Suomessa kuin mahdollista”, hän jatkaa ja kertoo, että Hyeres-voitto toi sopimuksen italialaisen kangasvalmistaja Punto Setan kanssa. ”Ilman Punto Setan tukea emme pystyisi tekemään mallistoa näin kuin teemme sitä nyt”, Tuomas Laitinen myöntää.

Tyyli on tärkeämpää kuin ikä

”PR-toimistomme markkinoi mallistoamme pohjoisella synkkyydellä ja indie-angstilla, mutta itse en koe asiaa aivan niin”, 28-vuotias suunnittelija toteaa. ”Toimintamme on hyvin spontaania ja meillä on taipumus romanttisen melankolisiin ja karunkauniisiin asioihin. Teemme sellaisia vaatteita, joita itse haluamme pitää.”

LAITISTA myydään muutamissa arvostetuissa avantgarde-muodin ketjuissa Ranskassa, Japanissa, Hong Kongissa ja Qatarissa. Maria Luisa ja Midwest löysivät malliston Hyeres’sta. Suomessa merkkiä myy helsinkiläinen Wunder.

”Kohderyhmämme riippuu hirveästi kaupasta. Wunder myy mallistoamme hintahaitarin alapäästä 17-vuotiaille ja Maria Luisassa asiakas voi olla 70-vuotias. Karkeasti ajatellen asiakkaamme ovat aika samankaltaisia kuin esimerkiksi Martin Margielan”, Laitinen sanoo.

Taidetta ja kansainvälisiä työkokemuksia

Tuomas Laitinen opiskeli ensin Taideteollisessa koulussa vaatesuunnittelijaksi ja siirtyi sitten Pariisiin, jossa vaatesuunnitteluopiskelut lyhyehkön työkauden jälkeen jatkuivat yhdessä maailman arvostetuimmassa taide- ja suunnittelukoulussa, Central Saint Martins College of Art and Designissa.

Samanaikaisesti Taideteollisessa korkeakoulussa taidekasvatusta opiskellut 32-vuotias Anna Laitinen asui Barcelonassa, opiskeli siellä taiteita ja työskenteli kuvataiteilijana.

Valmistumisen jälkeen Tuomas Laitinen työskenteli Pariisissa konsulttitoimistossa, joka teki taustatutkimustyötä yhdysvaltalaisille muotitaloille. Työhön houkutteli Laitisen mukaan lähinnä taloudelliset edut, sillä säännöllinen, USA:sta Eurooppaan maksettu kiinteä kuukausipalkka oli herkkua lähes keppikerjäläisenä eläneelle opiskelijalle.

Todellisuus kaukana tähteydestä

Tällä hetkellä kumpikin Laitinen asuu Helsingissä. Tuomas opettaa entisessä opinahjossaan ja Anna työskentelee kuvataiteilijana. Uusi LAITINEN -mallisto tuodaan markkinoille kaksi kertaa vuodessa. Vielä mallisto ei elätä, sillä kaikki malliston tuotto menee uuteen mallistoon ja pr-kuluihin.

”Emme ole vielä ikinä markkinoineet tai metsästäneet myyntipaikkoja. Emme edes pysty tällä hetkellä tuottamaan enempää. Nytkin olemme jo äärirajoilla Japanin-tilausten toimittamisessa. Olemme muutenkin hirveän huonoja bisnesihmisiä, valitsemme kaupat lähinnä sen mukaan, pidämmekö ihmisistä siellä vai emme!”, hän naurahtaa.

Laitisten tavoitteena on, että omalla mallistolla pystyisi jonain päivänä elämään. Tuomas Laitinen viittaa esimerkinomaisesti Peter Jensenin ja Stefan Schneiderin vaatemerkkeihin. ”Ihmiset näkevät mallistoamme tunnetuissa liikkeissä ja lentokentillä ja luulevat, että olemme suuria muotistaroja. Se ei voisi olla kauempana todellisuudesta”, Laitinen tuhahtaa ja hymyilee. Totuus on usein tarua ihmeellisempää, mutta joskus myös karumpaa.

Kuvat: Kristina Lampila, www.kristina.fi