![]() | Hiljaista sodankäyntiäPitäisikö Marimekon olla imarreltu vai loukkaantunut, kun Burberry kopioi sen kuosia? Niin kopiointi kuin kopioinnin vastainen taistelukin kiihtyvät. Teksti Heini Lehtinen |
Maaliskuun jenkki-Voguen sivuilta avautuu tutunoloinen kuosi – Marimekon sininen unikko. Samoin Vogue Italian. Eihän siinä mitään ihmeellistä, mutta kuosissa on sinisen kukan lisäksi vihreä lehtiköynnös ja kuvatekstissä lukee Burberry Prorsum. Burberry? Ei Marimekko?
Tuotteiden ja kuosien kopiointia eivät tee ainoastaan pien- ja halpavalmistajat, vaan myös isot, tunnetut muotitalot. ”Burberry on niin iso talo, ettei kopiointiin pitäisi olla aihetta”, toteaa Marimekon konserniviestintäjohtaja Marja Korkeela. ”Suuren talon maine on hyvin haavoittuvainen, eikä sillä olisi siksi varaa kopioida”, hän jatkaa ja heittää ilmaan ajatuksen: ”Entä jos Marimekko lainaisi Burberryn ruutukuosia?”
Järjestelmällinen seuranta mahdotonta
Kuten Korkeelakin toteaa, Burberryn tapauksessa kyseessä on ollut ainoastaan yksittäinen tuote. Kopiointi on yleisesti ottaen suuri ongelma niin muoti- kuin muullakin muotoilualalla. Varsinkin avautuneen Kiinan-tuonnin myötä kopioinnin aiheuttamat vahingot – ja päänvaiva – ovat kasvaneet. Kopioinnin estäminen on kunnia-asia, mutta runsas kopiointi myös usein vahingoittaa alkuperäisen tuotteen suunnitelleen yrityksen liiketoimintaa.
Kopioinnin ehkäisemiseksi on olemassa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin patentointi- ja tuotesuojausjärjestelmiä. Tuotteet jakautuvat patentoitaviin ja muuten suojattaviin tietyin kriteerein.
Tuotesuojausjärjestelmien tuorein tulokas on vuonna 2003 lanseerattu EU:n yhteisömallisuoja, joka tarjoaa tuotteelle tai designille suojaa koko Euroopan Unionin alueella. Yhteisömallisuoja antaa suojan tuotteen ulkoisen ilmiasulle, ei varsinaisesti tuotteen funktiolle eli toimintatavalle.
Vaikka tuote tai design – esimerkiksi mallisto tai kuosi – on rekisteröity suojattavaksi, jää kopioinnin valvonnan ehkäisy kuitenkin tuotteen suojanneen yrityksen vastuulle. ”Kopiointi on nykypäivänä niin yleistä, että tietoomme tulee jatkuvasti uusia tapauksia”, Korkeela selvittää. ”On erittäin ilahduttavaa huomata, kuinka aktiivisia suomalaiset kuluttajat ovat raportoimaan huomaamiansa kopiointeja muun muassa ulkomaanmatkoilla”, hän kiittelee.
”Esimerkiksi Unikko-kuosi on suojattu niin EU:ssa kuin USA:ssakin, sillä Marimekolla on paljon lisenssitoimintaa Yhdysvalloissa. Marimekolla on kuitenkin yli 5000 kuosia, joten on mahdotonta suojata niitä kaikkia”, Korkeela toteaa. ”On siis luonnollisesti myös mahdotonta etsiä järjestelmällisesti uusia kopiointitapauksia”, hän jatkaa.
Oikeusapua ja oikeudenkäyntejä
Vaikka EU:n yhteisömallisuoja on uusi järjestelmä, on sen myötä nostettu joitain oikeusjuttuja. Suojauksia rekisteröivä taho, OHIM, ei kuitenkaan välttämättä saa tietoja kaikista oikeuteen päätyneistä kopiointitapauksista. Ensimmäinen suuri, EU:n yhteisömallisuojan turvin oikeuteen päätynyt kopiointitapaus on ilmennyt kuluneen kevään aikana, kun muotijätti Hennes & Mauritz nosti syytteen kuosien plagioimisesta brittiläistä vähittäiskauppa Primarkia vastaan. Oikeudenkäynti jatkuu edelleen.
Virallisten tuotesuojaustahojen lisäksi myös monet pienemmät tahot käyvät taistelua kopiointia vastaan. Yksi näistä taistelijoista on brittiläinen Anti-copying in Design (ACID), voittoa tuottamaton järjestö, joka taistelee kopiointia vastaan muotoilu- ja muilla luovilla aloilla. ACIDin idealistisena päämääränä on muuttaa mielipiteitä nykyistä kopiointivastaisemmiksi ja luoda turvallisempi toimintaympäristö luoville aloille. Järjestö muun muassa julkaisee uutisia ja järjestää lainopillisia palveluja luovan alan ammattilaisille.
Suomessa neuvontaa tarjoaa muun muassa Patentti- ja rekisterihallitus. Tämän lisäksi ainakin Taideteollisella korkeakoululla on taidekorkeakoulujen yhteinen lakimieskoulutuksen saanut tekijänoikeusasiamies, jonka kanssa opiskelijoiden on mahdollista käydä keskustelemassa tekijänoikeuksista.
”Tuotesuojaus- ja tekijänoikeusasioista ei varsinaisesti ole omaa kurssia tekstiili- ja vaatetussuunnitteluopintojen kurssien puitteissa, mutta asioita käsitellään Ammatti- ja oikeuskäytännöt -kurssilla ja erillisissä seminaareissa”, TaiKin tekstiilitaiteen, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmien koulutusohjelmavastaava Pirjo Hirvonen kertoo. ”Tietoisuus tuotesuojauksesta ja sen tärkeydestä on kuitenkin kasvussa, ja niiden merkitys ymmärretään”, hän jatkaa ja muistuttaa, ettei kopiointi useinkaan ole koulutettujen, vaan kouluttamattomien toimijoiden ongelma.
Reagointia maailman tapahtumiin
Kopioinnissa käytetään omissa nimissä jonkin toisen suunnittelijan luomaa kuosia tai muotoa, piratismi kopioi tuotteet ja myy niitä alkuperäisvalmistajan nimellä, mutta omaan laskuun.
Muodin olemukseen kuitenkin kuuluu tyylien, tiettyjen vaatekappaleiden ja muotojen kierrättäminen tasaisin väliajoin. Voiko suunnittelija joutua syytteeseen sota-ajan leikkausten ja siluettien käytöstä?
Ei voi, sillä ilman patenttia kukaan ei voi omistaa tiettyä housumallia tai kaavoitustapaa. Menneiden vuosikymmenten suurten muotisuunnittelijoiden jäljittely koetaan ennemmin pastissina – teoksena, joka jäljittelee toisen aikakauden tai taiteilijan tyyliä – ja kunnianosoituksena edesmenneille mestareille.
Myöskään samojen elementtien löytyminen usean eri suunnittelijan tuotteista samanaikaisesti ei välttämättä ole kopiointia. ”Suunnittelijoita ei voi syyttää samojen, ilmassa olevien asioiden ja vaikutteiden käytöstä”, Hirvonen toteaa. ”Maailmantilanteen, elokuvien, muodin, muotoilun ja maailman tapahtumien ilmeneminen suunnittelun tuloksessa ei ole kopiointia, vaan reagointia maailman tilanteeseen”, hän jatkaa, ”usein monet suunnittelijat löytävät ajasta samat asiat.”
Voimme siis edelleen pukeutua uuteen, viidenkymmenen vuoden takaisia muotoja toistavaan takkiimme – puhtaalla omallatunnolla.
Teksti: Heini Lehtinen
Kuva: Marimekko; Maija Isola / Kristiina Isola: Unikko sininen
EU:n yhteisömallisuoja
EU:n yhteisömallisuoja on huhtikuussa 2003 voimaan tullut tuotesuojausjärjestelmä, joka toimii koko Euroopan Unionin alueella. Järjestelmä toimii erillään kansallisista tuotesuojausjärjestelmistä, ja laajenee sitä mukaa, kun EU laajenee.
EU:n yhteisömallisuoja suojaa kopioinnilta niin rekisteröityjä kuin rekisteröimättömiäkin tuotteita. Rekisteröity tuote (Registered Community Design) antaa tuotteelle ja sen valmistajalle yksinoikeuden tuotteen ilmiasuun. Lupa haetaan 5 vuodeksi kerrallaan ja voidaan uusia 5 vuoden jaksoissa 25 vuoteen saakka.
Rekisteröimättömille tuotteille (Unregistered Community Design) suojausjärjestelmä tarjoaa periaatteessa saman suojan kuin rekisteröidylle, mutta rekisteröimättömän tuotteen kopiointitilanteessa saattaa olla vaikea osoittaa, kumpi oli ennen – alkuperäinen vai kopio. Rekisteröimätöntä tuotetta EU:n yhteisömallisuoja suojaa kolmen vuoden jaksoissa, eikä suojaa tarvitse hakea erikseen. Yhteisömallisuojan ohessa voi myös hakea kansallista tuotesuojausta.
EU:n yhteisömallisuoja tarjoaa vahvan suojan koko EU:n alueella, ja se myös yksinkertaistaa hakumenetelmiä, kun suojaa ei tarvitse hakea jokaisesta maasta erikseen. Yhteisömallisuojan myöntää The Office of Harmonization for the Internal Market (OHIM), jonka toiminnan keskus sijaitsee Alicantessa, Espanjassa.
Kopiointitapausten seuranta ja havaitseminen on yritysten vastuulla, eikä OHIM tee hakuja mahdollisia kopiointitapauksia varten. OHIM ei myöskään vastaa kopiointitapausten ratkaisusta eikä rangaistuksista, vaan havaitut kopiointitapaukset viedään kopiointitapauksiin tarkoitettuun oikeuteen (Community Design Courts).
EU:n yhteisömallisuojassa voi koko malliston suojata yhdellä hakemuksella. Yhden tuotteen/designin suojaaminen maksaa 350 € / 5 v.
28. kesäkuuta 2005, fashionFINLAND.com
Katso kuvat (1)

1 kommentti.
käsityöyrittäjä9.10.2007
Kopiointi loukaa alkuperäistuotteen valmistajaa:yksilöllinen tuote ei olekaan enää yksilöllinen, koska röyhkeät kopioijat myyvät samanlaisia samoilla messuilla, internetissä " omina " tuotteinaan . Käsityöyrittäjän tärkeintä myyntivalttia , EROTTUMINEN , loukataan. Käsi- ja taideteollisuusyhdistystä ei kiinnosta käsityöyrittäjien etujen puolustaminen,koska itse jakavat toisten ideoita luvatta.
Tekijänoikeus pitäisi laajentaa myös koskemaan omaperäisiä tuotteita. Kiitos kirjoituksestanne, vastaavia pitäisi olla myös suurissa päivälehdissä: kopioitujen tuotteiden myyminen = halveksuttava tapa hankkia elanto . Tuote on kopio silloin , kun asiakas ei erota sitä ostotilanteessa alkuperäisestä.