Mitä yhteistä on My Little Ponyilla, venäläisellä elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskilla ja japanilaisella muotisuunnittelija Issey Miyakella? Vuoden Nuori Suunnittelija 2007, Saara Lepokorpi.

Elokuussa Vuoden Nuoreksi Suunnittelijaksi valittu 29-vuotias Lepokorpi aloitti vaatesuunnittelijan uransa ompelemalla vaatteita My Little Ponyille. Lepokorpi ihailee japanilaisen muotisuunnittelija Issey Miyaken analyyttisyyttä ja uppoutuu ruokkimaan mielikuvitustaan Lars von Trierin, Andrei Tarkovskin, David Lynchin ja Richard Kellyn elokuvilla. Ja elää asunnossa, joka on täynnä vihreitä huonekasveja.

Saara Lepokorpi nousi Vuoden Nuori Suunnittelija -kilpailun voittoon yllätysnimenä, joka kiri muiden finalistien ohi vasta tuomaristohaastattelussa. Muodon ja volyymin hallinta sekä materiaalitaju nostivat hänen kilpailutyönsä esiin – samoin paperista taitellut origamivaatteet, inspiraatio kilpailutyölle.

Vaikka toisin voisi kuvitella, origami ei ole tamperelaissyntyiselle suunnittelijalle harrastus. "Olen varmasti tehnyt origameja joskus lapsena, mutta en muuten", hän nauraa. "Aloin eräänä päivänä taitella paperinpalalle erilaisia taitoksia. Samalla mietin, miten voisin tuoda naisten pukeutumiseen naisellisuutta, mutta kuitenkin jyrkkyyttä ja voimaa, jota niissä ei yleensä ole. Ajattelin, että voisin kehittää paperinpalalla taittelemiani muotoja myös vaatteisiin."

Taiteellista ilmaisua

Opintojaan Taideteollisessa Korkeakoulussa viimeistelevä Lepokorpi on käyttänyt opiskeluaikansa pitkälti samoin tavoin kuin voittoisa Chick Business -mallisto syntyi - kokeilemalla.

"Taikissa olen kehittänyt nimenomaan taiteellisen ilmaisun kykyjäni enkä ole pyrkinyt tekemään kaupallisesti valmiita konsepteja. Työni laadukkaassa vaateliikkeessä on kuitenkin opettanut paljon muun muassa markkinoinnista. Nyt lopputyössäni pyrin vetämään kaupallisen ja taiteellisen osaamiseni jollakin järkevällä tavalla yhteen."

Suunnittelijan mukaan monien erilaisten kokeilujen ja projektien lopputuloksena on ollut se, ettei hänellä ole omaa, tunnistettavaa suunnittelujälkeä. "Oman suunnittelujäljen puuttuminen on etu silloin, kun suunnittelen ulkopuolisille toimeksiantajille. Pystyn muuntautumaan toimeksiantajan tyyliin ja tarpeisiin", Lepokorpi pohtii.

"Toisaalta olisi tunnistettavuuden kannalta hienoa, että olisi selkeä ja omannäköinen suunnittelujälki. Ainahan tämäntyyppiset asiat kumpuavat niin voimakkaasti persoonallisuudesta, että jotenkin se näkyy suunnittelussakin."

Esteettisyys on pienestä kiinni

Lepokorven suunnittelemat vaatteet ovat usein monitahoisia ja niissä on runsaasti volyymia. Lepokorpi myöntää, ettei suunnittelukoulutukseen kuulu erityisen paljon kaavoitusta tai ompelukoulutusta. Oppi kaavoituksesta on kertynyt kokeilun kautta.

"Ompelutaitoni ja muotoilutekniikkani ovat kehittyneet lapsesta asti, sillä tein vaatteita My Little Ponyille, joille ei ole kaavoja. Laitoin kangasta niiden päälle ja totesin, että minun pitää ommella tuosta ja tuosta, jotta kangas pysyisi leluponin päällä", hän hymyilee. "Olen oppinut kaavoituksen puhtaasti kokeilun ja erehdyksen kautta."

"Kokeilu vaikuttaa edelleen. On joskus todella pienestä kiinni, näyttääkö vaate hyvältä vai huonolta. Taitoksen sijoittelu kolme milliä toiseen tai toiseen suuntaan vaikuttaa paljon. Esimerkiksi voittomallistoni takki oli todella vaikea ja väänsin sitä moneen otteeseen. Tuntui, etten saa siitä lainkaan hyvännäköistä!", Lepokorpi puuskahtaa.

"Yleensä luonnostelen ensin kokonaisia mallistokokonaisuuksia. Siten varmistan, että mallistosta tulee jotenkin yhtenäinen. Kun alan etsiä vaatteelle hahmoa, alan muotoilla kangasta sovitusnuken päälle. Tällöin vaate saattaa muuttua vielä paljonkin. Seuraavaksi luonnostelen asun uudelleen, sillä haluan, että mittasuhteet tulevat oikein. Suunnitteluni on pitkälti edestakaisin tekemistä", suunnittelija kertoo.

Oma mallisto saa vielä odottaa

Vuoden Nuori Suunnittelija suunnittelee ensin työskentelevänsä arvostetulle vaateyritykselle, vaikka mielessä siintääkin oman malliston perustaminen. "Haluaisin suunnitella hyvinkin persoonallisia ja korkealaatuisia vaatteita, jotka kestäisivät useiden vuosien käyttöä - vaatteita, jotka eivät ole visuaalisilta viesteiltään itsestään selviä, vaan niissä on ristiriitoja ja tulkinnan varaa."

"Suomessa ilmapiirin pitäisi vielä kehittyä siihen suuntaan kuin se on nyt mennyt viime vuosina ennen kuin perustan oman mallistoni. Siten pystyisin myymään täällä sellaisia vaatteita kuin haluaisin suunnitella", Saara Lepokorpi toteaa.

"Pidän erityisesti sellaisista suunnittelijoista, joiden esteettinen näkemys ei rajoitu vain suunnittelutyöhön vaan joilla esteettinen valveutuneisuus ulottuu myös omaan persoonaan ja käytökseen. Muun muassa [vaatesuunnittelija] Ilona Pelli on sellainen, ystävällinen persoona ja suunnittelija. Teen töitä mieluummin sellaisten kanssa, joiden kanssa on mukava olla, enkä sellaisten, joille kaikki on tuskallista ja vaikeaa."